Lohiba buttijatta -hankkeen
päätöstilaisuus järjestettiin 11.1.2017 Kajaanissa. Oli aika kertoa hankkeen
tuloksista, kiittää osallistujia ja sidosryhmiä sekä katsoa, missä kainuulainen
romanityö on menossa. Työtä on tehty ja sen aikana on löydetty uusia suuntia,
joihin nyt aletaan etsiä ratkaisuja. Esimerkiksi romaniperheiden
kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen on yksi uusi kehittämistehtävä.
Ramona Grönstrand ja Monika Kokkonen
saivat iloisina kertoa hankkeen tuloksista. Tulokset löytyvät heidän
esityksestään osoitteesta http://prezi.com/5si9yvxr1fhh/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share
Sosiaali- ja terveysministeriön
neuvotteleva virkamies Sarita Friman-Korpela kiitti hanketta seuraavista
asioista: verkostoitumisesta, yhdessä asioiden eteenpäin viemisestä. Hänen
mukaansa hankkeessa on ollut mukana sellaisia kehittämisen elementtejä, joita
ei muissa hankkeissa ole Suomessa ollut. Kajaani on päässyt erinomaisesti
esille kansallisesti sekä kansainvälisesti.
Romanityössä uusina näkökulmina tulevat
vahvistumaan aluetason merkitys ja alueille tullaan ehkä laatimaan jopa omat
romanipoliittiset ohjelmat. Pohjana tähän on, että monet asiat ovat kiinni
kuntien päätöksenteoista, joten myös nämä asiat täytyisi viedä myös
kuntatasolle. Kajaanissa tätä on jo lähdetty viemään verkostojen kautta
eteenpäin.
Toinen uusi suunta on sukupuolten
tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Tähän vedoten Friman-Korpela
sanoo, että Lohiba buttijatta -hankkeen lopputavoite oikein osuva ”Kainuulaisten
romaniperheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi”.
Hankkeen osallistujista tehtiin
loppuseminaaria varten videioita. Ne löytyvät täältä:
https://www.youtube.com/watch?v=i5r1aFVUj8E
Työpaikka on parasta romanipolitiikkaa!
Luovuttaa ei saa ja toinen toistamme tukien työllistymisessä ja koulutuksessa
on mahdollista päästä eteenpäin.
Opetushallituksen opetusneuvos Susanna
Rajala esitteli romanien koulutuksen kehittymistä. Huomionarvoista, että
viimeisten 60 vuoden aikana romanien peruskoulun suorittaminen on lisääntynyt
huikean paljon.
Mitä sitten pitäisi tehdä, että romanien
kouluttautuminen parantuisi entisestään?
1. Pitää välittää romaneille tietoa
koulutusmahdollisuuksista.
2. Pitää varmista riittävä määrä
ohjausta: on annettava välineitä aikuisopiskelijan sujuvan arjen ja
opiskeluvalmiuksien ja -taitojen (esim. kirjoittaminen, englanti ja
matematiikka ja luonnontiede) parantamiseen.
3. Pitää jatkaa ja kehittää verkostotyö,
jolla voidaan tukea esim. perusopetuksen saattamista loppuun.
4. Pitää herättää rohkeutta ja
sinnikkyyttä ja ylläpitää niitä.
5. Pitää kouluttaa opettajia ja ohjaajia
sekä auttaa romanikulttuurin tuntemusta.
Lisäksi päivässä kuultiin
Diakonia-ammattikorkeakoulun kahdesta hankkeessa, joista saatiin uutta pontta
tulevaisuuden hankkeiden sytykkeeksi. Esimerkiksi Mertsi Ärling korosti, että
on tärkeää saada romanityöntekijä kaupungin rakenteisiin niin, että hän ei ole
yksinomaan romanien työntekijä, vaan pikemminkin siltatyöntekijä. Romanit
tarvitsevat positiivista harkinnanvaraista erityiskohtelua, koska he
kilpailevat valtaväestön kanssa samoista työpaikoista ja nuoret elävät pienellä
rahalla. Kuitenkin omaehtoinen opiskelu kannattaa ja pitää taloutta kasassa.
Onnistumisten kautta romanit saavat
malleja opinnoissa ja työssä etenemisestä.
Romanityö Kainuussa jatkuu, vaikka
Lohiba buttijatta -hanke päättyykin. Seuraava yhteinen seminaari on Sanoista
tekoihin -hankkeen aluetilaisuus 7.4.2017 ja sen jälkeen 8.4. järjestetään
romanien kansallispäivän juhlakonsertti Suomi 100 -tapahtumasarjan raameissa.
